Niin siinä vain on taaskin päässyt käymään, että tammikuu on jo yli puolessa välissä! Monet alkuvuoden haasteet ja lupaukset ovat tässä vaiheessa saattaneet jo täysin unohtua arjen paineissa. Onneksi itseään voi kehittää ympäri vuoden, ei pelkästään tammikuussa.
Vegaanihaasteen on nyt tammikuussa ottanut aika moni tuttuni vastaan. Parina menneenä vuonna olen itsekin kokeillut erilaisia vegaanihaasteita. Vaikka en koko aikaa vegaanisesti syökään, olen ollut pidempiä ja lyhyempiä jaksoja syömättä eläinperäisiä tuotteita. Kokille vegaanisuus on ehkäpä vielä enemmän haaste. Itselleni vegaanisen ja kasvispainotteisen ruuan haasteet liittyvät täyttävyyteen, rakenteisiin ja makuihin. Olen kuitenkin oppinut paljon hyviä niksejä, joilla vegaanisesta ruoasta saa koukuttavan hyvää ja täyttävää. Näitä vinkkejä voi toki hyödyntää vaikkei vegaanisesti söisikään.
Täyttävyys
Vegaaniseen ruokaan kyllästyy aika äkkiä, jos ei huolehdi riittävästä energian saannista – etenkin jos tekee fyysisesti rankkaa työtä tai on muuten aktiivinen. Olen omalla kohdallani huomannut, että mitä enemmän syön vegaanista ja kasvispainotteista ruokaa, sitä enemmän saan myös määrällisesti syödä, jotta päivän askareisiin riittää tarpeeksi puhtia. Runsaskuituiset hiilihydraattien lähteet, kuten vaikkapa spelttijyvät, kvinoa ja tattari pitävät energialevelit korkealla pitkään. Lisäksi pavut, linssit, tofu ja kasviproteiinivalmisteet ovat mainioita lisäämään ateriaan ruokaisuutta. Myöskään hyviä rasvojen lähteitä, kuten pähkinöitä, siemeniä, kasviöljyjä tai avokadoa ei kannata unohtaa. Tällä hetkellä suosikkeihini kuuluu erityisesti maapähkinävoi sekä auringonkukan siemenet, jotka ovat edullisia ja sopivat paahdettuina hyvin salaatteihin ja kastikkeisiin. Kirjoitin myös tovi sitten enemmän suosimistani kasviproteiinien lähteistä.
Rakenteet
Pidän todella tärkeänä, että aterioistani löytyy erilaisia rakenteita, rouskuvaa, rapeaa, pehmeää, ilmavaa jne. Papujen ja linssien suutuntuma voi olla aika mielikuvitukseton, joten niiden seuraksi sopii jokin rapea. Paahdetut siemenet ja pähkinät sekä paahdetut tai paneroidut vihannekset tuovat kivaa tekstuuria ruokaan. Ohuelti leikatut ja marinoidut sipulit, porkkanat, retikka ovat loistavia rouskuvia lisiä muuten tavanomaiseen annokseen. Ylipäätänsä on hyvä huomioida erilaiset kypsennysajat ja tavat eri vihanneksille ja juureksille, jotta ne ovat sopivia kypsyydeltään. Esimerkiksi parsakaali ja kukkaali ovat raakana todella kovia, mutta ihan pienelläkin ryöppäyksellä ne muuttuvat narskuviksi ja säilyttävät kauniit värinsä.
Vegaanisessa Fish and chips -annoksessa on sopivasti erilaisia rakenteita.
Maut
Makujen balanssi syntyy suolaisuuden, makeuden, happojen ja rasvaisuuden sopusuhtaisuudesta. Erikoisemmat etikat ovat loistavia tuomaan vivahdetta makuun ja tasoittamaan rasvaisuutta. Makeutta on ennestään monissa vihanneksissa runsaasti, hedelmilläkin voi leikitellä suolaisissa annoksissa. Suolaisuutta voi lisätä perussuolan sijasta myös soijakastikkeella, misolla, sienijauheella tai mausteseoksilla. Mausteiden kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana, ettei vahingossa ylimausta ruokaa. Omasta mielestäni mauton kasvisruoka on yhtä huono kuin liian voimakkaasti maustettu ja vain yhdeltä mausteelta voimakkaasti maistuva kasvisruoka. Vegaanisen ruuan ei siis missään nimessä tarvitse olla mautonta! Hyvä esimerkki on tämä kvinoakulho.
Muita vinkkejä
Tuoreiden, laadukkaiden vihannesten saatavuus voi olla tammikuussa vähän hankalaa. Pakastevihannekset voivat osoittautua ihan hyväksi vaihtoehdoksi, jos vihannesosasto ei oikein inspiroi. Tammikuussa ovat myös monet ulkomailta tuodut eksoottiset hedelmät sesongissa ja niitä voi löytää hyvissä tarjouksissa. Suosimalla sesongin mukaisia vihanneksia ja hedelmiä voi muutenkin säästää kauppakuluissa ja samalla saa raaka-aineisiin mukavaa kausittaista vaihtelua.
Pavut ovat myös edullisia, varsinkin jos ne ostaa kuivina. Papujen liottaminen ja keittäminen vie tietysti aikansa, joten kannattaa ehdottomasti keittää kerralla isompi satsi ja vaikka pakastaa loput. Suosittelen myös vilkaisemaan etnisten markettien valikoimaa, niistä voi löytyä hyviä mausteita ja eksoottisia kastikkeita arkiruokien piristykseksi.
Myös muita vinkkejä saa jakaa – millä nikseillä pidät itse kasvis- ja vegaaniruokasi mielenkiintoisina?
Kiitos, tämä oli tosi hyvä ja mulle juuri nyt tarpeellinen.
Hieno homma! sehän on blogini tarkoitus (olla terpeellinen) 😀
Tosi hyviä pointteja toit esille!
Oon huomannut (positiivisesti) saman, että pitää syödä enemmän ja oikeasti miettiä vähän mitä panee suuhunsa. Siksi suhtaudunkin aika skeptisesti perus salaatteihin jossa pohjana kasa jäävuorisalaattia 😀 Koska ei se nyt vain yksinkertaisesti pidä ketään kylläisenä pitkään… ja sitä ei välttämättä hoksata kun halutaan keventää kasvisruualla, että salaatti ei ole se juttu, vaan juuri energiapitoiset raaka-aineet. Ihmekään kun kummastellaan kun se ruoka ei pidä kylläisenä kun ravintoainetiheys ei ole suuri.
Rakenteissa sama homma, pitää olla suutuntumaa ja erilaisia juttuja! Ihmettelen usein kun monissa perustason lounasruokaloissa vegeruoka syyllistyy niiiiin usein ylikypsennykseen. Löllöjä kasviksia ja ehkä tofupala toistaan etsii. Että miksi ei hoksata että kasvikset voi olla al dente kypsyydeltään tai oikeasti jopa rouskuvan rapsakoita! Parempi hampaillekin kun on jotain pureskeltavaa.
Mulla perus aamupuurocombo on juuri maapähkinävoi, auringonkukan ja pellavan siemenet puuron päälle, toimii hyvin ja tuo kunnolla makua ja rakennetta!
Tähän aikaan vuodesta löytyy kumminkin kivasti juureksia, joita tulee jostain syystä jopa liian vähän laitettua! Nyt ajattelin ainakin kunnostautua ja pistää viikonloppuna palsternakat ja nauriit vinkumaan, katsotaan jos tulisi jotain hyvääkin aikaiseksi 😉
Hei kiitos palautteesta,
Lounasruokaloissa vegeruoka on vielä toistaiseksi poikkeus mutta jos sen suosio jatkuu niin panostus varmasti kasvaa 😀
Oon huomannut että seesamin siemenet antaa kivasti makua ja rakennetta lisää uunijuureksille 🙂 jos niitä meinaaat nauriista ja palsterista laittaa.
Olen kovasti yrittänyt lisätä kasvisruokia perheen ruokavalioon. Kaikki vege-vinkit on tarpeen, vaikka pyrkimys ei ole ryhtyä vegaaniksi tai kasvissyöjäksi,
Hieno homma, mielestäni vegeruoka pitäisi olla kaikille helposti lähestyttävää eikä ns ääri-ilmiö 🙂
Ei kasvis ruuat kauaa nälkää pidättele.yritin joskus olla kasvissyöjä.mutta sairastuin pahoin.veriarvot huonoja.vaihdoin takaisin normiruokiin jo kuukauden sisään veriarvot normalisoituu normaaliksi.ei kaikkien keho pysty siihen
Moikka Arto,
Hyvä avaus! luulen ainakin itse että monipuolisen ja ravinto-arvollisesti rikkaan vegaanisen aterian kokoaminen on haaste johon voi helposti kompastua. Erityisesti ikääntyvien ihmisten kohdalla ravinto tiheät raaka-aineet ovat tärkeitä ja siksi pitää aina tarkastella asiaa niin että mikä itselle vain sopii. Isäni joka on 72 voi syödä kasvispainotteisesti, koska on ikänsä syöny niin mutta jos keho on tottunut saamaan pääsääntöiset proteiinit ja vitamiininsa lihasta, voi siirtyminen tuottaa melkoisia haasteita:)
Muistakaa siis kuunnella omaa kehoanne koska tehän tiedätte mikä sille sopii parhaiten.
yst terv, Alexander