Tuossa viikkonen takaperin vaatekaapiani päivitettiin kaverini Yifanin toimesta ja nyt sama herran matkaassa takaisin kansainvälisen uransa ääreen mutta ennen tätä, halusimme kuitenkin käydä vielä lounaalla ja pohtia mitä voitaisin tehdä loppuvuodesta. Olisihan se ihan luonnollista saada lisää sisältöä pukeutumisesta kun se sai niin hyvän vastaanoton. Aikanaan Yifan on myös toiminut ravintola alalla ja tietää aika paljonkin aasialaisten ravintoloiten tasosta. Japanilaista ruokaa teki mieli, joten ajatus oli käytä Kotossa, lönnrutinkadulla mutta siellä oli remontti, joten saimme miettiä uudestaan minne eksyä. Kabuki oli toinen vaihtoehto, mutta siitä oli hänellä oli jakavia mielipititeitä. Tasalaatu ei ole itsestään selvyys etnisissään ravintoloissa. Kaikesta huolimatta päädyimme kabukiin ja iloksemme se oli auki.

Jotain muuta kuin sushia? Minä otin Yakinikua 15€ ja Yifanille tuli Tonkatsua 10,5€. Palvelu oli aika mitään sanomatonta ja vesikin tarjottiin tuopista. Miso keitto saapui melkein samantien mutta pääruokaa saimme odottaa n. 10 minuuttia. Yakinikussa oli hyvin siististi leikattuja naudan fileen paloja soijamaisen kastikkeen kera ja sipulikin tuntui olevan kauniisti kypsennetty. Maullisesti, lihan mureus ja soijan lievä makeus teki annoksesta kohtuullisen viehättävän. Vastaavasti Tonkatsussa oleva fritattu possu paneraus oli pikkuisen vettynyt mutta maullisesti priimaa. Vieressä ollut kananmuna ja mut veget tuntui olevan myös huolella kypsennetty. Wakame salaatti jota tuli annoksien seurana näytti olevan muutakin kuin sitä mitä saa pakaste altaasta vakuumipussissa.

Jälkipuintina olimme kohtuullisen tyytyväisiä lounaaseen mutta yhtä mieltä olemme siitä että aasialaiset ravintolat on todella huonoja markkinoimaan itseään.

Kotimatkalla eksyin kauppaan kun pitää sitä illallakin syödä jotain puhumatta puolison ruokkimisesta. Olin inspiraatiota vailla mutta sitten muistelin kuinka mukavaa oli syödä makaronilaatikkoa muutama viikko takaperin. Lasagne olisi hiukan samaa fiilistä omaava vuokaruoka, joten miksen tekisi sitä. Samalla kun kokkkaamaan rupesin, totesin että tähän voisi hiukan kaapin tyhjennystä harrastaa ja lasagnen joukkoon eksyi kananmunia, pinaattia ja aurajuustonkin kanta. Ps. Jos olet kasvissyöjä. löytyy minulta kasvislasagnen ohje.

Arki Lasagne

1 rsa jauhelihaa (900g)
3 sipulia
1prk paseeratttua tomaattia
2rkl vehnäjauhoja
valkosipulia makusi mukaan
suolaa, pippuria, kuivattuja yrttejä

80g voita
80g vehnäjauhoja
1l maitoa
suolaa, valkopippuria

4 kananmunaa (vaihtoehtoinen)
aurajuustopaketin jämä (vaihtoehtoinen)
1rsa pinaattia (vaihtoehtoinen)

15-20 lasagnelevyä
1ps parmesaani raastetta

Aloita valkokastikkeesta, sulata kattilassa voi ja lisää vehnäjauho. Sekoita hyvin ja lisää maito vähitellen, jatkuvasti sekoittaen. Seoksen tulisi olla yhtenäistä ennenkuin lisäät maitoa enempää tai saat muuten pakkuja. Kun kaikki maito on saatu lisättyä, keitä todella hiljaa noin 5 minuuttia niin jauho kypsyy. Mausta sitten valkopippurilla, suolalla ja nosta sivuun. Kastike voi tuntua löysältä mutta se sakenee hetken seisoessaan.

Jauhelihakastikkeen kodalla aloita kuorimalla sipulit ja valkosipuli. Laita syvä pata lämpenemään ja pilko sipulit. Laita loraus öljyä pataan ja lisää sitten sipulit sinne paistumaan hiljalleen. Laita kuumenemaan paistinpannu ja paista erissä jauheliha nostaen välissä paistetut lihat sipuleiden seuraksi. Lisää lopuksi pataan jauhot ja sekoitti kaikki kunnolla. Lisää sitten paseerattu tomaattikastike ja anna kiehua hyvin hiljalleen hetki. Mausta suolalla, pippurilla ja kuivatuilla yrteillä.

Ota isoin vuoka joka kaapistasi löytyy ja kokoa kerroksittain kastikkeita, lasagnelevyjä, pinaattit, kananmunat ja aurajuusto. Lopuksi painele lasagnea pinnnasta hiukan ja ripottele jauhettua parmesaania pinnalle. Paista 200 asteessa reilu tunti ja annan lasagnen seistä paiston jälkeen vajaa tunti, jotta se tiivistyy. Sitten olikin aika syödä, eli hyvää ruokahalua!

Tämän reseptin lasagnesta söimme kolme päivää, joten varaudu siihen.
Tein tästä päivästä videon, joten vilkaisehan se ihmeessä.