*Yhteistyö Ravintola Enso

Astelemme sisään Korkeavuorenkadulla sijaitsevaan Ensoon tarkoituksenamme tutustua uuteen italialaisravintolaan. Ravintola on modernisti sisustettu ja kokonaan aukeavat, lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat tuovat mieleen keskieurooppalaiset ravintolat. Listalla on italialaista, hyvin simppeliä ruokaa. Toisaalta yksinkertaisten annosten toteutus yleensä kertoo paljon ravintolan tasosta.

Ravintola Enso
Sijainti: Korkeavuorenkatu 4, Helsinki
Hinta: 10-16€ annokset

Vegaaninen kukkakaalialkuruoka vei kielen

Tilasimme listalta todella laajan kirjon annoksia maisteltavaksi ja ensimmäiseksi pöytään tuli hiukan lämmintä leipää. Sitten tulikin jo tartaria, caprese salaattia, paahdettua kukkakaalia ja fenkolisalaattia. Hankalasti kuvattava mutta helposti syötävä tartar oli leivän kera varsin maistuvaa, fenkolisalaatti edusti puolestaa aika modernia tarjontaa ja caprese aika tavis. Paahdettu kukkakaali oli alkuruoista meidän molempien suosikki. Yhtä maukasta kukkakaaliannosta ei ole tullut aiemmin vastaan, vaikka kyse oli hyvin yksinkertaisesta ja vieläpä vegaanisesta annoksesta. Viineistä erityisesti meille suositeltu italialainen valkoviini Grillo, josta löytyi persikan ja kukkien makua. Omaan makuuni erittäin hyvä viini aterian aloitukseen.

Pääruokina nautimme pastaa ja peruna gnoccheja sekä pizzaa. Kyllä, kuulostaa tuhdilta ja sitä se todentotta olikin. Basilika-pähkinäpestosta ja tomaattikastikkeesta valmistettu pasta-annos oli todella runsas ja pehmeän makuinen. Pizzan pohja oli rapea ja ohut eli trendikkäästä napolilaisesta pohjasta hiukan poikkeava. Tämän pizzan maut olivat ricotta, anjovis ja oliivi. Ei hullumpi kokonaisuus, mutta ehkä makuuni turhan suolainen.

Pääruoista puolestaan peruna gnocchit olivat ehdoton lempparini. Itsetehtyjä gnoccheja täydensi paistetusta pancettasta, sikurista, sipulista ja persiljasta valmistettu kastike, parmesaanilla viimeisteltynä. Makujen puolesta tämä annos yllätti, gnocchitkin voivat olla näin hyviä.

Suklaakakku oli ronski, runsas ja aika fiinin makuinen. Ehkäpä yksi parhaista suklaakakuista vähään aikaan. Tässä annoksessa oli paljon uniikkeja elementejä, kuten balsamicoa, vahva suositus.

Pannacotassa oli erittäin mielenkiintoiset päällikkeet. Raparperia, raparperin lientä ja erikoisuutena rapeita auringonkukan siemeniä. Tämä oli jälkiruoista raikkaampi ja sopi loistavasti muuten hyvin tuhdin aterian päätteeksi ja espresson kaveriksi.

Enso yllätti positiivisesti. Moni muukin oli näemmä löytänyt ravintolan ja lauantai-iltana pöydät täyttyivät hyvää vauhtia. Ikkunasta näimme, kuinka ruokalista ravintolan ulkopuolella herätti myös monen ohikulkijan huomion. Joku päivä taidan käydä Ensossa myös lounaalla, se kun on kuulemma alueen parhaita.

Kehitettävää

Ruokalistalta puuttuu ns. ”kiinnostava” annos, jolla asiakas kävelee sisään. Näimme ikkunapaikoilta, kun aika moni ohikulkija pysähtyi katsomaan ruokalistaa, muttei käynyt sisään.
Pizza olisi kaivannut minun makuuni jonkin suolaisuutta tasapainottavan täytteen oliivien ja anjoviksen rinnalle.
Caprese salaattia olisi voinut hiukan tuunata enemmän, olihan se hyvä ja perinteinen, mutta moni annoksista oli vain niin paljon parempia.

Kehuttavaa

Todella ystävällinen henkilökunta ja tunnelmallinen tila, joka sai ainakin oman stressitason laskemaan alta aikayksikön.
Ruoan taso oli hyvä ja osa annoksista, kuten gnocchit, yllättivät makumaailmallaan ja rakenteillaan.
Viineistä osattiin kertoa niin hyvin, että uskalsin maistaa useampaa sorttia.
Hintaluokka on varsin kohtuullinen.
Parmesaania ei ollut ainakaan liian vähän.