Perunaviikon kunniaksi ajattelin ottaa tarkemman katsauksen perunaan. Peruna on alkujaan lähtöisin Etelä-Amerikan Andeilta. Euroopassa perunaa alettiin viljellä 1700-luvulla, Suomessa tosin vähän myöhemmin. Lopulta peruna kuitenkin korvasi nauriksen perinteisenä viljelykasvina.

Suomessa syödään perunaa vuodessa peräti 60 kg henkilöä kohden, mikä tarkoittaa yli kiloa viikossa. Vaikka peruna onkin suomalaisille rakas raaka-aine, on vähähiilihydraattisten ruokavalioiden myötä alettu perunasta puhua myös eri sävyyn. Joidenkin mielestä hiilihydraattipitoinen peruna nostattaa verensokeria kohisten ja on siten epäterveellinen hiilihydraatin lähde esimerkiksi täysjyväviljoihin verrattuna. Väittely perunan terveellisyydestä käy välillä kiivaanakin, mutta itse olen kuitenkin sitä mieltä, että peruna on mitä mainioin ja osittain turhaan parjattu raaka-aine.

Mikä perunasta sitten tekee niin mainion?

Ravitsemus, hivenaineet ja vitamiinit

Fineli kertoo, että 100g perunaa löytyy mm. 13,2g hiilihydraatteja, 1,8g proteiineja ja 0,2g rasvaa. Perunan glykeeminen indeksi on korkea, mikä osaltaan on varmaankin saanut terveystietoiset varpailleen perunan kanssa.

Nopealla vilkaisulla voisikin ajatella perunan olevan vain nopeasti imeytyvää hiilihydraattia. Peruna sisältää kuitenkin paljon kaliumia sekä C-vitamiinia, B-vitamiinia ja magnesiumia. Syön perunat mieluiten kuorineen, jotta en heitä hukkaan kuoren sisältämiä ravintoaineita. Gluteenittomuus ei sekään ole hullumpi ominaisuus ja kokin näkökulmasta tekee perunasta heti helpomman raaka-aineen.

Hinta, saatavuus, suomalaisuus

Suomessa perunaa on saatavilla käytännössä ympäri vuoden eikä hintakaan päätä huimaa. Uusien perunoiden kasvatus omalla pihalla tai puutarhassa onnistuu myös hyvin. Peruna on myös varsin ympäristöystävällinen raaka-aine. Kotimaisten perunoiden hiili- ja vesijalanjälki on myös varsin pieni, esimerkiksi pastaan tai riisiin verrattuna.

Monipuolisuus, lajikkeet, ruokalajit

Peruna on todella monipuolinen raaka-aine. Eri lajikkeilla on omat ominaisuutensa ja lajikkeesta riippuen peruna sopii muusiin, keittoon, laatikkoon tai vaikkapa leipään tai uuniin. Löytyy jauhoisia perunoita, kiinteämaltoisia perunoita sekä yleisperunoita, jotka ovat välimuotoja edellämainituista. Viime vuonna suosikkiperunani olivat Annabella ja oman maan Timo. Perunoita löytyy myös blogini resepteistä:

kuinka keität uudet perunat
tilliperuna lisäke
peruna veneet

Peruna ei siis välttämättä ole yhtään huonompi vaihtoehto, päinvastoin. Vaikka peruna häviääkin ravintoarvoissaan monille muille vihanneksille, istuu se mielestäni silti monipuoliseen ruokavalioon. Perunasta löytyy myös muita hyviä artikkeleita.

Mikä on sinun näkemyksesi perunoista?