Lohturuoka ei tästä parane. Minulla oli parin päivän takaa jäänyt karitsan paistia ja vihanneksia, joten tämähän olisi fiksua hyödyntää pois. Itseasiassa, minulle pyttipannu on harvinaista herkkua kun yleisesti lihoja jää harvemmin yli nakkejakin on tosi harvoin. Koska pyttipannulle ei ole yhtä määritelmää, on tämän jutun resepti yhtä absarkti. Itseasiassa pyttipannu tarkoittaa pieniä paloja pannussa ja pohjoismaalainen versio on saanut todennäköisesti alkunsa jo 1800 luvulla. Toki tämän kaltaisia ruokia on ympäri maailmaa vaikka millä mitalla joten ihan ensimmäistä pyttipannua voi vain arvailla mistähän se olisi peräisin. Pyttipannu 2 osaa kypsää perunaa/ juureksia 1 osa kypsää lihaa halutessa yrttejä sipuleita makusi mukaan kanamunaa makusi mukaan lisäkkeeksi suolakurkkuja tai etikka punajuuria kastiketta, ketsuppia tai sinappia lisäkkeeksi voita, suolaa, pippuria Laita pannu voi sulamaan. Lisää pannulle perunat, sipulit kuutioituna ja paista kunnes väriä on pinnassa. Lisää sitten liha jatka paistamista. paista toisella pannula kanamuna jos se on sinun makuusi. Kun perunassa ja lihassa on hyvä väri, lisää mausta ja lisää yrtit. Laita sitten lautaselle ja lisää päälle paistettu kanamuna. Lautasen reunalle eksyi suolakurkkuja ja edellisen päivän kastikkeen joukkoon tuli sinappia jolloin se toimi kastikkeena. Hyvää ruokahalua!
Laitilaa jälleen.
Parhainmmat ruuat syntyy sattumien summasta. Se joka keksi homejuuston unohti juustopalan luolaan kun meni sotaan ja erikoiset oluetkin sai alkunsa vahingon johdosta. Uskoisin että pyttipannu tähde ruokana löysi arvonsa kun kun sitä alettiin tarjoamaan yhä laajemmalle porukalle josta se lopulta päätyi ravintoloihin. Jos näen listalla pyttipannun, aika usein otan sen vain siksi että olen saanut yllättyä siitä useamman kerran kuin esimerkiksi hampparista tai pihvistä.
