Vaikka ravintolaelämyksiä on Vantaalla jo koettu, tulee jatkuvasti esille uusia kiinnostavia paikkoja. Tikkurilan seudulla on jo kolme mainitsemisen arvoista ravintolaa, mutta tämän postauksen paikka on poikkeus tästä kolmikosta. Ravintola Zilla on nimittäin hyvin moderni ravintola, jossa tarjotaan nimenomaan trendin harjalla olevia juttuja.

En ollut aiemmin kuullut kokemuksia kyseisestä paikasta, mutta olin utelias. Niinpä tavallisena perjantai-iltana otimme asiakasemme käväistä Zillassa. Tyypilliseen tapaan kävimme ensin uimassa ennen kuin menimme syömään. Muistaakseni Zilla sijaitsee Tikkurilan vanhan Rosson tilalla, mutta paikat on kunnostettu ja laitettu ihan uuteen uskoon.

Vastaanotto ravintolassa oli ystävällinen ja meidät ohjattiin toivomaamme ikkunapöytään. Pöydät olivat sen kokoisia, että isompikin porukka mahtuisi syömään, ja isompia seurueita olikin syömässä muutama. Listalla oli kaikkea wingseistä halloumiraneihin. Tietenkin näitä piti testata. Pääruuaksi otimme paikan suosituinta tuotetta eli pizzaa, mutta myös liha-annoksen.

Alkuruuat olivat todella hyvät ja myös muihin Vantaan ravintoloihin verrattuna moderneimmat. Näistä annoksista olimme myös aivan ähkynä, sillä ne eivät olleet mitään pieniä. Kevyt erikoisoluthuuhtelu ja sitten oli aika ottaa pääruuat, eli pizzaa ja liha-annos.

Slaughterhouse-annokseen kuului ylikypsä Hanger Steak, ylikypsää karitsanniskaa ja porsaan Baby Ribsejä. Pizzaan verrattuna lihaisa annos jäi ehkä vähän vaisuksi, sillä pizza oli selvästi maun ja laadun puolesta Zillan vahvuus. Avokeittiöön vilkaistessa huomasin, että pizzat paistetaan ihan kunnon pizzauunissa, jossa on yleensä noin 400-500 astetta. Perinteistä henkeä löytyi annoksista myös, mutta raaka-aineet olivat selvästi modernimpaan makuun. Isot kehut annan myös pöytämausteille, jotka poikkesi tavanomaisista ketsupeista sekä sinapeista. Nämä olivat siis wasabimajoneesi, majorojo ja BBQ-teriyaki. Näistä ei mikään ollut varsinaisesti tulinen, mutta sellainen vaihtoehto voisi olla myös paikallaan.

Ähky oli jälleen taattu, ja mietimme Makuinsinöörin kanssa, että tarvitseekohan seuraavana päivänä syödä ollenkaan. Otin väliin Melrose Place -cocktailin, ennen kuin uskalsin haaveilla jälkiruuasta. Cocktail oli todella hyvä, ja sopi raikaaksi väijuomaksi raskaalle ruoalle täydellisesti. Kyseistä cocktailia saa muuten myös alkoholittomana.

Jälkkäriksi otimme jaettavaksi talon churrot, joita tarjoilija vuolaasti kehui. Churrot tehdään nähtävästi tilauksesta, joten niitä täytyi luonnollisesti hetki odottaa, mikä ei meitä haitannut yhtään. Kanelissa ja sokerissa pyöritetyt taikinapötköt olivat juuri niin hyviä, kuin voi kuvitella. Ei ehkä yhtä rapeita kuin Penelopessa, mutta omalla tavallaan erilaisia. Seurassa oli nutellaa, jäätelöä ja vaikka mitä muuta. Tämä annos oli jopa liian suuri jaettavaksi, tai sitten me olimme syöneet jo aivan liikaa muutenkin.

Loppulinjauksena totean, että Zillassa on taatusti kiinnostavaa ja täyttävää ruokaa. Se, vetoaako ruoka ihan kaikista perinteitä vaalivalle kulutajalle on toinen juttu. Olen toisaalta vakuuttunut, että Zilla voisi olla loistava juuri viikonlopun aloitteluun rennon konseptin ja mielenkiintoisen ruokatuotteen johdosta.

Illan tarjosi ravintola Zilla.

Share:

Vastaa


Looking for Something?