Joo, otsikko on lähinnä herättämässä ajatusta kun kyseessä on Visit Turku korporaation kanssa oleva yhteistyö. Okei, Kiss my turku kuulostaa jotenkin hauskalta mutta syventymättä siihen, tämän kertaisessa jutussa teen parin päivän visiitin tähän Suomen entiseen pääkaupunkiin. Yleisesti pääkaupunki on statusarvo jolloin voisi odottaa palveluiden ja elämyksien runsautta ja sitähän täällä tavallaan olikin.

Seurahuone? Tämä oli kuulemma kokonaan remontoitu joten, se päätyi meidän majoitukseksi. Oliko huone 170€ veroinen? (googlaisin päivähinnan) Ihan rehellisesti sanoisin kyllä. Viimeisen päälle oli pinnat ja decoori mietitty, mutta mukavasti oli sängyn päädyssä olevalle peilille jäänyt muutamia kämmeme jälkiä. Mitähän tässä sängyssä on tehty vastikän….! nojoo, mainitsimme asian respassa ja aika pian se peili kiilsi ja huoneessa oli pari pikku pulloa cavaa. Okei olimme molemmat holittomina, joten jäipähän nämä välistä. Okei, huoneessa oli melonia ja konvehteja joista osa kyllä teki kauppansa. Näinä ”pandemian” aikakausina, tässä hotellissa oli hyvinkin selkeästi ohjeistettu tarvittavat toimenpiteet ja käsidesiäkin oli melkein joka kulmassa tarjolla. Tavallaan se että hotellihuoneemme sijaitsevalle käytävälle pääsyyn tarvittiin avainlätkä niinkuin huoneeseen pääsyyn, antoi turvaisamman olon kuin hotelleissa jossa huoneisiin pääsee oikeastaan yhden oven läpi. Vaikka huoneessamme ei ollut merinäköalaa, oli katunäkymä aika kiva. Kun tähän yhdistää pitkän kantaman linssin älypuhelimessa, saa ajan kulumaan hauskasti :D.

Ensimmäisen illan kohokohta oli ravintola Gunnar. Siis kyseessä on hotellin ravintola, joka sijaitsee aivan katutasossa. Suhteellisen hiljaiseen saliin sai vapaasti istuutua kauniiseen ikkunan vierustaan ja meille oli suunniteltu menuu nautittavaksi. Tähän väliin yleinen ennakkoluulo olisi ettei tämä voi olla hyvää kun kyseessä on S-ryhmän alle kuuluva ravintola, mutta niinkuin olen moneen kertaan todennut, ihmiset ratkaisee laadun eikä se ketä kyseisen huussin omistaa. Pelkästään ensimmäiset alkuruuat kertoivat että täällä arvostetaan ruokatuotetta. Esimerkiksi hiillostettu siika oli yhtä hyvin ellei paremmin kuin aurajoen rannan ravintoloissa kokemamme verrokit. Toki, emme ihan ilman yllätyksiä päässyt. Takanamme olevassa pöydässä alkoi kaksi pöytää kukkoilemaan toisilleen mustilla S- ryhmän korteilla, joka kertoo kyseisen konseptin haasteista. Oli nimittäin aika vastenmielielistä katsoa sivusta kun aikuiset huutelee toisilleen että minä olen näin ”hieno asiakas”. Melkein tuli se fiilis, että tämän kaltaisen ilmapiirin takia voisin kävellä ulos ja mennä johonkin paikalliseen kulmakuppilaan. Toki, asiaa korjasi se että henkilökunta oli ammattitaitoista ja he osasi tarinoida annoksista.

Annoskoko ylitse muiden? ehdottomasti, en muista että olisin suomessa syönyt yhtä isoja annoksia maistelussa menuussa. Itseasiassa, itäblokissakaan ei aina ole ollut näin valtaisat annoskoot. Toki, laatu oli yllätävän korkea vaikka ruokaa oli paljon. Pienet asiat kuten grillatun kanan mehukkuus, tartarin rakenne ja jälkiruuan balanssi olivat hyvinkin nappi suorituksia. Entäs ne ”brenkut?” no siis holittomana mentiin, niin ensimmäinen mocktaili oli kyllä tosi jees. Muuten meille juotettiin viinipakettina holittomia viinejä, jotka tietenkin palveli tarkoitustaan. Mielestäni holittomana juomapaketteja voisi runsaastikkin kehittää ja niille olisi jopa kysyntää. Kokonaisuus siis kunnossa? juu, mutta ilman egoistista etukortti kanssaa, kokemus olisi ollut vieläkin parempi. Näimme myös että nämä keulivat persoonat eivät kohdelleet henkilökuntaakaan kovin kauniisti, joka herätti minussa pientä myötä sääliä. Jos tämmöisiä ihmisiä pitäisi työkseen palvella päivästä toiseen, en ihmettele miksi allala on niinkin suuri työvoimapula. Toisaalta, nämä ovat varmastikkin ihan arkisia juttuja näissä paikoissa.

Aamupalalle kovat odotukset? itseasiassa kyllä, monesti keittiön taso heijastuu myös aamupalaan, joka tässä tapauksessa oli äärimmäisen hyvä. Toki, aamupala oli porrastettu niin että kaikki meni hiukan eri aikaan syömään, jolloin ruuhka olisi matalempi. N. puoli 10 aikaa oli aika hulabaloo, mutta buffee oli tiineenä eli täynnä. Yleisesti, monipuolisuus oli kodillaan mutta miten yksittäisien tuotteiden laatu? croisantteja ei ollut liikaa kerralla joten eivät olleet litistyneet. Pekoni oli rapeaa eikä palanutta, leipää oli useampaa sorttia ja kaikki vaikutti tuoreelta, vihannekset olivat vielä rapeita eikä nuutuneita. Sanoisin että aamupala pöytä oli vahva 8,5/10 mutta korottaisin sen 9/10 koska täällä oli ihan oikeaa hunajaa kennossa. Tämä on harvinaisuus Suomessa, jota pitäisi hehkuttaa kunnolla. Monet tuijotti mutta eivät tietäneet kuinka sitä otetaan. Itse menin lusikalla nappasemaan jogurtin pintaan makeutta ja oitis, ottajia oli enemmän. Jotta yllätykset ei loppuisi kesken, aamupalapöydän viereisissä rappusissa nainen oli kaatunut ja lyönyt päänsä. Oli harvinaisen rasittavaa katsoa kuinka ihmiset kerääntyi ympärille tuijottamaan tilannetta. Okei, henkilökuntakin oli pikkuisen pihalla, että mitä pitäisi tehdä, mutta hetken päästä lattialta luututtiin veri ja aamupala jatkui täysin normaalisti. Sattumaa vai tapahtuma rikkautta, tästä huolimatta en toisaalta usko että tämän parempaa aamupalaa tai majoitusta on Turussa.

Nyt kun aamupalan johdosta me olimme ”tiineenä”, piti hiukan liikkua, joka tarkoitti museo kierrosta jonka yhteydessä piti tehdä ravintola kierros. Miellä oli visit turun kautta saadut Museum walk ja Food walk lipukkeet joilla saa pääsyn aikalailla keskeisimpii elämyksiin tässä kaupungissa. Lähdimme liikkelle aikalailla klo 11 aikaan ja 19 aikaan illalla olimme takaisin hotellilla. Ehdimme kiertää 5 museota ja 5 ravintolaa. Koska tuotan aktiivisesti sisältöä, oli tarkoitus alkaa editoimaan ja sattumakseni , tiktok draftii ei auennut. Videoitten yhteis pituus ylitti minuutin enkä päässyt sisältöön mitenkään käsiksi. Olin hajota paikalleni, kaikki se hikoilu jokaisessa ruokapaikassa ja museossa oli kadonnut bitti avaruuteen. Viimeinen oljenkorteni oli järkkärikuvat ja nehän oli pelastus. Sd-muistikortti on kuitenkin luotettavampi kuin mikään aplikaatio. Poimintoja kaupunki kierroksestamme, olkaa hyvä:

alexander trivedi
Kysymys voisi kuulua, onko Turku kulttuurimatkailian kohde? Toki, hyviä ravintoloita on kuin helsingissäkin, mutta tunnelma jää porvooseen verrattuna jalkoihin. Museoita on laadukkaammin kuin rovaniemellä mutta hotelli tarjontassa olisi vielä kehitettävää. Mutta eihän reissuun tarvita kuin yksi yöpaikka? juurikin, siksipä Turku on loistava päiväretki/ viikonloppu kohde. Mitä oikeasti haluaisin kokea turussa? No en tiedä vieläkään missä on kaupungin paras burgeri, jäätelö ja pizza. Näitä olette te seuraajat/ lukjijat kyselleet somekanavissani, mutta en vieläkään kynene antamaan hyviä vastauksia 🙂 Kiitos että luit ja tervetuloa uudelleen.
Share:

2 Comments

  1. Aboa
    31.8.2020 / 12:41

    Paras burgeri: Linna burger
    Paras jäde: Nuvole
    Paras pizza (jaettu ykkössija): Zaké pizzeria ja 450°C

    • Alexander
      Kirjoittaja
      31.8.2020 / 12:45

      Oi, kiitos kattavasta vastauksesta 😃👍 nämä on ne parhaat, ennenkuin toisin todistetaan 👨‍🍳

      Alexander

Vastaa


Looking for Something?