Kylminä vuodenaikoina leivon huomattavasti enemmän – tällä kertaa paahtoleipää, jonka halusin trendien mukaan olevan vegaaninen ja ruisleivän nimeen rukiita sisältävä. Siitä syntyi ruispaahtis! Pelkällä rukiilla on todella vaikea saada pehmeää rakennetta leipään, mutta käyttämällä myös vehnäjauhoja saa ihmeitä aikaan.

Koska halusin tehdä leivästä vegaanisen, korvasin voin oliiviöljyllä eikä kananmunaakaan ei tarvittu. Jotta saisin taikinaan enempi ilmaa ja makua, päädyin pitkästä aikaa valmistaa leivän pikajuureen.

Leipäjuuri on ikään kuin löysä taikina, jonka annetaan kehittyä esimerkiksi päivän ajan ennen, kuin siitä leivotaan leipää. Kun samaa juurta otetaan aina talteen ennen leivän paistoa, alkaa leipäjuureen kehittyä enemmän ominaisuuksia, jotka vaikuttavat makuun ja rakenteeseen.

Ruispaahtis

Tarvitset:
200 ml vettä
1 ps kuivahiivaa
1 rkl sokeria
100g ruisjauhoja
230g vehnäjauhoja
100ml oliiviöljyä
suolaa, auringonkukan siemeniä

Valmista näin:
Yhdistä sokeri, hiiva, 100g vehnäjauhoja ja 100g ruisjauhoja 40-50 asteiseen veteen. Jätä seos seisomaan huoneenlämpöön odottamaan seuraavaa päivää.

Seuraavana päivänä alusta taikinajuuren joukkoon vähitellen loput jauhoista sekä oliiviöljy ja suola. Taikinaa tulisi vaivata vähintään 10-15 minuuttia. Taikina alkaa olemaan valmista, kun se irtoilee sormista.

Kohota taikina kulhossa 1,5 kertaikseksi. Ensimmäisen kohotuksen jälkeen alusta taikina paahtoleipävuokaan, tee pintaan sormin muutama kuoppa ja valuta päälle vielä hiukan oliiviöljyä ja auringonkukan siemeniä.

Anna taikinan kohota vielä vuoassa ennen paistoa puolitoista kertaiseksi ja paista 180 asteessa kiertoilmauunissa noin 50 minuuttia. Ruispaahtis on valmis, kun se on pinnasta sopivan rapea mutta sisältä pehmeää.

Rakenne on tässä leivässä erityisen hyvä, vaimokekin sanoi, että ruispaahtiksesta tuli mieleen lapsuuden itseleivotut leivät. Valmis leipä säilyy 3-4 päivää ja sen voi myös pakastaa. Ruispaahtis paahdettuna ja tarjottuna avocado leviteen kanssa, ai että!