Kokkiurani alkuaikoina, reilut kymmenen vuotta sitten, tein paljon keikkahommia eri ravintoloissa. Muistan tehneeni Hanasaaren kulttuurikesuksessa muutaman keittiökeikan, mutta sittemmin en ole tutkaillut, millaiseksi keittiötoiminta on talossa muuttunut. Kunnes kuulin ohimennen eräältä kaverilta, että Hanasaaren kulttuurikeskuksessa olisi nykyään todella tasokas, uudistunut ravintola nimeltään Johannes. Otin ravintolaan yhteyttä ja varasin pöydän arki-illalle.

Ensin suunnittelin, että matkaamme kulttuurikeskukseen Kampista bussilla, kuten vuosikymmen sitten, mutta nythän meillä on länsimetro! Otimme saman metron, jolla menen tyypillisesti töihin, ja jatkoimme muutaman pysäkin pidemmälle, niin päädyimme Koivusaaren metroasemalle, josta on 10 minuutin kävelymatka Hanasaaren kulttuurikeskukseen.

Johannes sijaitsee kulttuurikeskuksen toisessa kerroksessa. Ravintolan sisustus on uusittu tyylikkäästi, rakennuksen henkeen sopivasti, mutta myös nykykuluttajan silmää miellyttävästi. Jos olisi kesä, näkisi ravintolan isoista ikkunoista suoraan merelle, mutta nyt pimeään vuodenaikaan tunnelmallisesti rätisevä takka toi lämmintä fiilistä. Lisäksi kulttuurikeskuksessa on viinibaari, heti sisääntuloaulan kyljessä, jossa tarjolla on hieman suppeampi valikoima herkkuja sekä tietysti viinejä.

Söimme pitkän kaavan mukaan viiden ruokalajin menun, josta tehtiin minulle kalaton versio. Ruokalista on sopivan tiivis ja siitä näkee yhdellä vilkaisulla, mihin ravintola on erikoistunut: pohjoismaalaisia makuja ja raaka-aineita, jonkin verran myös lähellä tuotettua. Tykkään myös siitä, miten listalle ei ole yritetty avata annosten koko sisältöä, vaan jätetty hieman ruokailijan arvailun varaan. Se antaa myös keittiölle tarvittaessa pelivaraa muunnella annoksia olosuhteiden mukaisesti.

Heti alkuruokien (porter-marinoitua nieriää ja Bosgårdin charolais-härästä tehtyä carpacciota) kimppuun päästyämme kävi selväksi, että huhut loistoravintolasta eivät olleet ihan tuulesta temmattuja. Annokset olivat huolella valmistettuja ja maut, rakenteet ja värit oli ajatuksella viimeistelty.

Klassinen, samettisen pehmeä sellerikeitto vei kielen mennessään. Keittoa höystävä herkkutattipyre oli myös loistava, sitä olisin voinut ottaa vielä oman lautasellisen lisää 🙂

Väliruokana söimme myös kurpitsarisottoa, jossa oli käytetty Västerbotten-juustoa. Risoton kypsyys oli ihan ok, joskin juustoisuus oli ehkä hiukan ylitse totutun määrän. Äärimmäisen kaunis annos kuitenkin jälleen kerran.

Pääruoaksi daamille paistettua siikaa ja minulle nautaa. Siiasta löytyi rapeus nahasta ja mätikastikkeessakin oli mädit vielä ehjiä. Kala-annos vaikutti lisäkkeineen siltä, että se sopii useimpien makupaletille ja on samalla hyvin perinteinen. Minun lautaseltani puolestaan löytyi härän ulkofileetä ja linssejä, oikein rikkaan makuinen salottisipulikastike kyljessään. Annos oli maukas, mutta ehkä olisin vaihtanut ulkofileen tilalle jonkin pehmeämmän ruhonosan.

ravintola johannes

Ravintolan listalla on myös pohjoismaisia juustoja, tällä kertaa mm. punahomejuustoa ja lampaanmaitojuustoa, vinkeän makuisen porkkana-tyrnihillon kanssa. Juustojen seuraksi olisi voinut tulla myös pieni pala jotain näkkäriä tai keksiä, mutta olimme kyllä jo niin kylläisiä, että juustot tekivät kauppaansa ilman näkkäriäkin.

Juomapuoleen olimme myös varsin tyytyväisiä – ehdotetut viiniparit sopivat annoksille hyvin. Avovaimolle löytyi lisäksi alkoholiton viini, joka kuulemma jopa maistui hyvältä (näin ei kaikista alkoholittomista viineistä valitettavasti voi sanoa).

johannes jälkiruoka

Lopuksi keittiö päätti oikein hemmotella meitä ja valmisti kaikkia kolmea listan jälkkäreistä meille jaettavaksi. Pistaasikakkua sitruuna-sahramijäätelöllä, puolukkasorbettia ja suolakinuskia, sekä suklaata ja appelsiinia eri muodoissa.

Jälkiruuissa oli hyvin paljon samaa kuin monissa tasokkaissa ravintoloissa, joissa olemme käyneet, mutta olimme jälleen kerran yllättyneitä ruokatuotteen tasosta. Erityisesti puolukka-kinuskijälkiruoka yllätti erikoisella makuparillaan. Oikein hyvä päätös erinomaiselle illalliselle.

Kehitettävää

Ruokatuote on todella tasokas, mutta osaako fine diningia arvostava löytää tänne?
Ravintolalla pitäisi ehdottomasti olla omat kotisivut, sitä kautta voisi viestiä kuluttajille helpommin.

Kehuttavaa

Kauniita ja viimeisteltyjä annoksia, joissa pohjoismaalaisuus oli tuotu hienosti esille. Osittain klassisia makuja, mutta jonkin verran myös yllätyksellisiä elementtejä.
Kaunis miljöö ja viihtyisä ravintolasali.
Löytyi niin erikoisoluita kuin hienompia viinejäkin – myös alkoholittomana.

 

*Illallisen tarjosi Ravintola Johannes

johannes jälkiruoka

Share:

Vastaa


Looking for Something?