Kuusi sokerin haastajaa

Kirjoittelin viime viikolla ajatuksistani ja muuta yleistä sokerista, erityisesti tutusta valkoisesta pöytäsokerista. Totesinkin, että valkoiselle sokerille on olemassa oma aikansa ja paikkansa ruoanlaitossa ja leivonnassa, mutta pyrin pitämään sen käytön vain satunnaisissa tilanteissa ja välttelemään piilosokeria.

Näin uuden vuoden alkaessa saattaa moni pohdiskella valkoisen sokerin korvaamista muilla, terveellisemmillä vaihtoehdoilla, ainakin arkiruoanlaitossa. Vaihtoehtoja on kuitenkin paljon, ja niitä tutkiessa menee helposti pää pyörälle. Monia valkoisen sokerin korvaavia makeuttajia (luonnollisia tai ei-niin-luonnollisia) myös parjataan ja kehutaan vuorotellen, mikä tekee sopivan vaihtoehdon löytämisestä entistä vaikeampaa.

Käyttötarkoitus ja omat mieltymykset toki loppupeleissä ratkaisevat. Kirjoitin kuitenkin pienen vertailun kokeilemistani luonnollisista makeuttajista ja jaan samalla omat suosikkini! Listauksessa ei ole teollisia makeutusaineita, kun en tunne niitä liian hyvin. Sen sijaan olen lukenut aiheesta paljonkin, mm. Ylellä on hyvä artikkeli aiheesta makeutusaineet.

hunaja2

Hunaja

Hunajaa markkinoidaan luonnollisena ja terveellisenä vaihtoehtona valkoiselle sokerille. Hunajasta 38 % on fruktoosia ja 31 % glukoosia, glykeeminen indeksi on 55. Se on lisäksi 1,3 kertaa makeampaa kuin tavanomainen sokeri.

Hunajan säilyvyys on jotain maagista, mm. 3000 vuotta vanha hunaja on vielä täysin syötävää. Hunajalla voidaan myös parantaa ruoan säilyvyyttä, mikä on hyvä etu. Netistä löytyy laajasti keskustelua hunajan antibakteerisista vaikutuksista ja terveellisyydestä. On kuitenkin hyvä muistaa, että kuumennettaessa osa hunajan terveysominaisuuksista todennäköisesti katoaa. Suomessa hunaja on pääsääntöisesti raakaa, joten sitä voi käytännössä käyttää raaka-leivontaan.

Kääntöpuolina voisi mainita, ettei hunaja ole vegaanista eikä sitä suositella alle 1 vuotiaille. Ruuanvalmistusominaisuudet eivät ole hunajalla aivan yhtä hyvät kuin kiteen muodossa olevalla sokerilla. Esimerkiksi kananmuna ei vaahtoidu hunajan kanssa yhtä helposti kuin tavallisella sokerilla. Muuten kyllä loihtii hyvän kastikkeen hunajasta, sitruunasta ja oliiviöljystä.

hunaja5

Täysruokosokeri

Tai muscovado tai intiaanisokeri, miksi sitä haluaa kutsua. Täysruokosokeri on useimmiten ruskean väristä ja se valmistetaan sokeriruo’osta, kuten valkoinen pöytäsokerikin. Täysruokosokerin valmistusmenetelmä eroaa kuitenkin ”perinteisen” sokerin valmistusmenetelmästä. Täysruokosokeri valmistetaan sokeriruo’osta puristetusta mehusta kuivattamalla. Täysruokosokeri säilyttää näin paremmin sokeriruo’on luonnostaan sisältämät vitamiinit ja hivenaineet.

Palmusokeri ja kookossokeri

Palmusokerissa on hyvä, hiukan kinuskinen maku. Palmusokeria on helppo löytää etnisistä kaupoista. Sitä myydään yleensä paloina mutta nykyään myös jauhettuna. Palmusokeri saadaan keittämällä kokoon sokeripalmun nektaria, joka jäähtyessään kovettuu. Koska palmusokeri on vähemmän prosessoitua se sisältää vähän muutakin kuin pelkkiä hiilihydraatteja ja sen glykeeminen indeksi on 35.

Kookospalmun sokeri on hyvin samanlainen kuin palmusokeri, se valmistetaan lähes samalla tavalla kuin palmusokeri. Kookossokeri maistuu häivähdyksen verran kookokselta, jos ollenkaan. Näitä molempia sokereita löytyy luomulaatuisinakin, mutta hinnat voivat olla välillä verenpainetta nostattavia. Ympäristönäkökulmasta molemmat sokerit ovat joidenkin mielestä kaikista ekologisimmat.

Täysruokosokeri, palmusokeri ja kookossokeri käyttäytyvät ruuanvalmistuksessa hyvin samalla tavalla kuin valkoinen sokeri.

kookossokeri1

Agavesiirappi

Agavesiirappia saadaan agave-kasvin nektarista. Vähemmän prosessoitu raaka-agave on vaaleaa ja noin 1,5 kertaa sokeria makeampaa. Vastaavasti tummemmat siirapit ovat paksuja, kokoon keitettyjä ja huomattavasti voimakkaamman makuisia. Agavesiirapin terveellisyyttä on perusteltu sen alhaisella glykeemisellä indeksillä. Toisaalta agavesiirappi sisältää huomattavasti enemmän fruktoosia kuin glukoosia (valkoiseen sokeriin verrattuna), mikä tekee siitä joidenkin mielestä todella epäterveellistä.

Stevia

Stevia-kasvin lehdistä saatavat stevioliglykosidit ovat kalorittomia, mutta maistuvat makealta, noin 300-kertaa makeammalta kuin valkoinen sokeri. Olen kuullut tuttavalta, että Suomessa voisi kotioloissakin kasvattaa steviaa, mutta lopputulos on aika erilaista kuin kaupan vastineet. Tähän en voi täsmentää enempää ilman omakohtaisia kokemuksia kotona kasvatetusta steviasta.

Steviastakin löytyy paljon väitteitä puolesta ja vastaan, eikä sen luonnonmukaisuuskaan ole täysin kiistatonta. En ole oikein oppinut ymmärtämään makeutusaineita, joten tästä on hankala sanoa aivan rehellistä mielipidettä. Näkemykseni kuitenkin on se, että ruokaa syödään, jotta siitä saadaan energiaa, hyödyllisiä ravintoaineita ja nautintoa – ei pelkkää nautintoa. Myöskään kalaa graavatessa stevialla ei tee mitään, kuten ei kastiketta tehdessäkään, jos on tarve karamellisoida sokereita.

kookossokeri3

Terveysnäkökulmasta erot näiden makeuttajavaihtoehtojen välillä eivät ole huimia, varsinkin kun kotikeittiössä käytettävät määrät ovat yleensä varsin pieniä.

Jos näistä vaihtoehdoista pitäisi valita yksi makeuttaja ylitse muiden, olisi se mielestäni joko palmusokeri tai hunaja. Useimmiten näistä käytän kuitenkin hunajaa. Sitä saa ostettua helposti Suomesta ja kohtuulliseen hintaankin, lisäksi se on käyttöominaisuuksiltaan monipuolinen. Luonnollisuudesta voidaan kaikkien makeuttajien kohdalla olla montaa mieltä (tehotuotanto on aina tehotuotantoa, tuotteesta riippumatta), oman käsitykseni mukaan hunaja on kuitenkin varsin vähän prosessoitu.

Hunajan lisäksi käytän, varsinkin leivonnassa, hedelmiä ja kuivattuja hedelmiä tuomaan makeutta puhtaan sokerin sijaan. Banaaneissa, omenoissa ja taateleissa on makeuden lisäksi omat ominaismakunsa, kuituja ja vitamiineja.

Mikä on sinun mielestäsi paras makeuttaja?

hunaja1

Kruunasin suosikkini haarukalla.

hunaja4

Share:

2 Comments

  1. 3.1.2017 / 21:52

    Hyvä kirjoitus!

    Tykkään itse käyttää kookospalmusokeria ja vaahterasiirappia vaihtelevasti. Täysruokosokerikin on toisinaan käytössä. Olin jotenkin kuvitellut että muscovado- ja täysruokosokeri olisivat eri asia? Muscovadosokeri kun on (Dansukkerin mitä nyt olen käyttänyt) fariinisokerimaista eli siirappista ja kovettuu pussissa yhdeksi klöntiksi, samalla se on myös tummempaa. Kun täysruokosokeri/intiaanisokerina ostamani tuotteet ovat enemmän ruskeaa irrallista raetta, jossa ei ole tuota siirappista nestettä vaan se pysyy aika kiteisenä. Mikähän tässä sitten mahtaa olla?

    Ihan oikeat hedelmät ja vihannekset ovat kyllä hyvä makeuttaja itsessään! Omenasose toimii makeuttajana monissa leivonnaisissa ja tuo samalla hyvää rakennetta 🙂

    • Alexander
      Kirjoittaja
      3.1.2017 / 22:07

      Täysruokosokeriksi määritellään se sokeri joka tehdään vain kasvista tulevasta mehusta/nesteessä. Se samoinen neste/ siirappia joka löytyy dansuckkerista on sitä mitä keitetään kokoon jotta saadaan ns sokeri kiteytymään joka sen jälkeen jauhetaan. Voiko olla että muscovaldoon jätettään enempi kosteutta? tai intiaani sokerissa on eri sokeriruoko lajike joka kertoo erillaisesta lopputuloksesta.joku viisas voisi valaista ? 🙂

Vastaa