Yhteistyössä Onni ravintolat

Malmi on näin yleisesti ei kuuluu vakio vierailun kohteisiini ja ohikin tulee kuljettua yleensä junalla. Sain kuitenkin kutsun tulla testaamaan vasta uudistunutta Ravintola Suskia, joka on ollut niillä kulmilla jo muutaman vuoden. Ennakkoon googlain, millaisesta paikasta on kyse ja aika perinteiseltä vaikutti. Ennakkoluulot sikseen ja menoksi!

Makuinsinöörin kanssa uusimme juuri uimahalli korttimme ja sopivasti kävimme näin perjantaiksi ensin vähän polskimassa ennen ateriointia. Mukaamme eksyi myös oluisiin hurahtanut Pudong, jonka oikea etunimi on Lauri.

Klo 20.00 illalla, Malmin seutu ei välttämättä ole viihtyisi alue ulkoilla mutta, siihen kontrastina, kutsuvat valolyhdyt malmintorilla tuottivat jotain fiilistä. Lähempää pälyiltynä, tästä ravintolasta tuli mieleen Munchenin olutravintolat tai itävallan paremmat pubit. Seuravaksi oli aika astua sisään Ravintola Suskiin. En sanoisin tilaa meluisaksi hyvän akustiikan johdosta mutta ehkä elävä olisi oikea termi. Tarjoilia nappasi meistä aika pian kopin ja olimme pöydässä.

Oluttako vai että mitä semmoista? Annoimme vapaat kädet tarjoilialle, joka toimitti pöytään yhden holittoman ja pari holillista, kun yksi meistä oli kuskina. Pelkästään viileistä laseista huokui puhtaus, puhumatta lasien läpinäkyvyydestä. Olut oli tietenkin sitä mitä panimolta tulee mutta ravintola osuus oluen laadussa oli korkea. Ei olisi ensimmäinen kerta kun tuopissa olisi jonkun puolikuivuneet huulipunan jäljet tai teräväkulma.

Ruokalista aukesi ja ensi silmäyksellä, kokonaisuus oli aukeaman kokoinen. Pudong tulkitsi että täällä on aika hyvin kaikkea mutta katse kohdistui clubariin ja tapaksiin. Vaikka toki listalla oli myös burgeri, meidän piti kokeilla tämän paikan erikoisuuksia, joten minulle tuli suskin pannu ja muille kundeille pari erillaista leipä pääruokaa. Alkuun annoimme tarjoilian vapaasti valita muutaman kivan tapaksen.

Valkosipulileipätikut ja vallan mainiot tapakset

Kun pöytään kannetaan kaksi suht pitkää lankkua, laakea lautanen rapeaa ruisleipää, aioli ja muutama olut, on fiilis kutakuinkin kuin naantalin auringolla. Aika pian unohdimme pöytätavat, kun aloimme ensin käsin syömään tapaksi, vaikka meillä olisi ollut haarukoita ja pienet lautasetkin. Fiilis ja tunnelma teki sen että hetkellisesti aterioimme kuin kotona, ei siis ollut ”suorituspaineita”. Toki kyllähän sitä haarukkaakin tuli välillä käytettyä, mutta treenin jälkeinen ateriointi on aina samantyyppistä fiilikseltään. Tapakset olivat valikoiduista raaka-aineista tehtyjä ja pisteet annamme aidoista sinappisesta munakoisista, ollen erittäin laadukas makumaailmaltaan olemalla kuitenkin vegaaninen. Rapeat ruisleipätikut tekivät tapaksien nauttimisesta äärimmäisen sosiaalista syömistä ja jos jonkin voisi nostaa tästä esille, oli se myrttisen suolakurkut.

Välissä olutta lisää ja sitten olikin pääruokien aika. Clubari, gini-graavilohileipä ja Suskin pannu. Vaikka kaikki annokset olivat lähes samasta hintaluokasta, olivat ne kaikki aivan erilaisia. Clubari oli valtava, siinä oli korkeutta ja täyttävyyttä, majoneesia, mehukas kana, pekoni, salaatti ja rapea foccacia tyyppinen leipä. Tämän annoksen koko oli niin iso että kaksi tyyppiä olisi voinut syödä sen puoliksi ja silti molemmat olisi olleet kylläisiä. Graavilohi annos oli vihreän värikäs, raikas ja kevyt. Tavallaan myös ehkä terveys teemaankin sopiva, maistumala silti hyvälle. Suskin pannu ehkä ilmensi selkeiten olutravintolan syvin olemusta. Paistetut perunat, medium jauhelihapihvi, sunny side paistettu kananmuna, lisää myrttistä, olivat kuin flashback 80 luvun parhaisiin pyttipannuihin. Minähän olin silloin vasta pilke silmäkulmassa, mutta kuvia olen nähnyt, joista tuo fiilis huokui, mikä tässä annoksessa ilmentyi.

Loppu makeus

Loppuun teetä, kahvia ja jälkiruokaa. Vaikka olimme täynnä, otimme kuitenkin nämä annokset, puhtaan maistelun testailun vuoksi. Posset oli löydää ja suklaakakku sisältä sula, mustikka sorbetti kuin hiukan high endimmässä ravintolassa. Ehkä jälkiruuat olisivat voinut olla ehostetumpia ja klassisempia, mutta olimme kuitenkin yllättyneitä kun näimme että vain yksi kokki laittoi kaikki nämä annokset ulos ja myös se että keittiö pieni mutta sitäkin siistimpi. Ehkä yksi selkein syy miksi tässä olutravintolassa oli näinkin tasokas elämys voi olla se että salin ja keittiön tekiöistä huomasin useamman vuosikymmen työkokemuksen ilman nokkavuutta. Nykyään kun kaikilla on pulaa työvoimasta, vain ne paikat vahvoilla, joissa henksukin viihtyy.

Kehitettävää, onko sitä?

Huomasimme muissa pöydissä paljon olutharrastajia, jotka eivät syöneet. Tälle asiakaskunnalle voisi keksi jonkin annoksen joka olisi must try. Useimmissa paikoissa hamppari on se tuote, joka on hiottu tappiinsa. Täälläkin on hamppari mutta se pitäisi näkyä ravintolan Ig/fb:sä ja päästä mukaan hamppariharrastelioiden keskusteluihin niin näkisin että menekki olisi huomattavasti suurempi. Myös rapeat ruisleipätikut aiolin kera on äärimmäisen buenot, joten niitä kannattaisi vielä paremmin markkinoida olutharrastajille. Kiinnitin huomiota että ruokalistalla oli kaksi ulkofile pohjaista annosta, jotka oli pippuri pihvi ja grillipihvi. Mielestäni, yksi pihvi annos riittää tai toinen näistä annoksista voisi olla sisäfileestä ja hieman kalliimpi, eikä 22,5€. Jälkiruuat kuulosti listalla loistavilta mutta pikkuisen kovempi rakenteinen possetti olisi ollut minun mieleeni ja crumblea ei juuri ollut annoksessa vaikka se lukee ruokalistalla. Suklaa annos oli jees mutta siinäkin olisi voinut jaloviina mascarpone olla hiukan siistimmin laitettuna.

Jos pohdin Suskin pannua, oli se kokonaisuutena jotain minkä tyylisiä annoksia haluaisin nähdä tämän tyyppisessä ravintolassa enemmänkin. Alueen laadukkainmaksi ravintolaksi hinnoittelu on erittäin kohtuullinen ja näin esimerkkinä, Suskin pannu on jotain mitä itse söisin toisenkin kerran. Jos alueen muuta tarjontaa ajattelee, on tämä todennököisesti se Malmin paras ravintola ilman suurempia kysymyksiä.

Tsekkaa myös video, jonka tein tästä olutravintolasta 🙂 Heitäppä kommenttikenttään omat kokemuksesi täältä ja minne pitäisi ensi kerralla eksyä.

kiitos että luit!

Share:

2 Comments

  1. Susan Pietiläinen
    31.10.2019 / 14:45

    Kyllä samaa mieltä. Ehdottomasti kannattaa tutustua.

    • Alexander
      Kirjoittaja
      1.11.2019 / 09:36

      Juu, ennakkoluuloitta Malmille 🙂

      Alexander

Vastaa


Looking for Something?