haukilahden paras ravintola

Yhteistyössä Ravintola Rioni

Ensimmäisessä osassa postaussarjaa käytiin Otaniemessä ja tällä kertaa matka jatkui Haukilahteen. Julkisilla matkanteko tapahtuu muutaman mutkan kautta, mutta olimme autolla liikkeellä ja kätevästi löytyi parkkipaikkakin, sehän ei ole nykyään itsestäänselvyys.

Ravintola Rioni on siis tämänkertainen vierailun kohde. Ravintola sijaitsee Haukilahden ostarin kupeessa. Tästä paikasta olen kuullut mainittavan jo silloin, kun kirjoitin juttusarjaani Vantaan ravintoloista.

Rionissa kyse on georgialaisesta ruuasta, jonka tarjonta on kasvanut ainakin pääkaupunkiseudulla. Aiempaa kosketuspintaa georgilaiseen ruokaan ei itselläni ollut kovinkaan paljoa, mitä nyt muutaman flopin kokeneena, mutta tällä kertaa ääni oli kyllä aika toinen.

suomen paras georgilainen ravintola

Jo sisään tullessa tuli vastaan tuulahdus vieraanvaraisuutta ja asiakaspalveluhenkeä. Noin 30-paikkainen ravintolasali toi mieleen olohuoneen, jossa ei tarvitse pönöttää tai olla formaali. Aloitimme illan paukulla chachaa, joka on vissiin likimain 50-prosenttista. Illalle oli suunniteltu perinteinen supra, joka on siis juhla-ateria Georgiassa.

Pöytään tuotiin alkuun valkoviiniä, joka oli valmistettu historiallisella kvevri-menetelmällä ja samantien perään kylmiä alkupaloja. Näistä tuli mieleen hiukan mezen kaltainen lajitelma makuja ja värejä, mutta kotoisemmin makumaailmoin. Näistä suosikkini oli badrijani nior tskalshi, joka on valkosipulilla maustettua munakoisoa. Toinen suosikkini oli khachapuria, joka on siis perinteinen georgialainen leipä, jossa on juustoa ja kananmunaa päällä.

hatsapuri
Tarjoilija opetti, että leivän keskusosa tulee sekoittaa, jotta keltuainen kypsyy kuuman juuston kanssa.

Itseasiassa pelkkä leipä loppui pöydästä alta aikayksikön, koska mukanani oli kaksi aiemmin Georgiassa vieraillutta veijaria, Juho ja Jesse. He tiesivät millaisesta herkusta oli kyse. Väliin tuli hiukan lisää viiniä, joka oli puolestaan punaista, herkullista ja kuivaa. Kilistelyjen lomassa pääruokia kannettiin pöytään. Kirjo oli massiivinen. Oli kasvisruokia, dumplingeja, lisää khachapuria, lihaa, salaattia ja kastikettakin. Kaikki oli talossa tehtyä ja erittäin perinteisesti esille laitettua. Ei ehkä ole tätä päivää, että joka annoksen reunassa on salaatinlehtiä tai symmentrisesti aseteltuja komponenteja, mutta aitous teki tässäkin terää.

Espoon paras ravintola
Pääruuat tarjoiltiin valurautapannuilta, jottei esimerkiksi lihat jäähtyisi niin nopeasti, fiksua sanoisin.


Maullisesti valkosipuliset koipinuijat olivat loistavia ja niiden soosiin kelpasi dipata leipää. Adjinka kastike maistui oikeasti paprikaiselle. Lobio, joka on papupata georgilaisittain, sopii myös vegaanille. Ruokaisuudrn puolesta papupata ja khachapuri olisi riittänyt minulle ateriaksi. Se ehkä kuvastaa, kuinka isosti ruokaa oli tarjolla.

Vaikka vatsat olivat aivan täynnä, oli georgilainen olut oli vielä maistamatta. olutta siemaillessa ja ruokaa sulatellessa saimme maistaa myös georgilaista erikoisuutta, rakuuna limonaadia. Itse olen suuri rakuuna fani ja siksi suosinkin bearnaise kastiketta jos siihen on mahdollisuus, joten tätäkin oli maistettava. Aniksinen ja raikas, mutta hiukan fairin vihreä limsa olisi oiva komponentti coctailiin tai semmoisenaan mocktailiksi. Useimmat seurueessamme yllättyi kuinka mielnekiintoisen makuista limonadi oli.

Ravintola rioni arvio
Dumplingit mukaanlukien, kaikki valmistetaan talossa.

Vaikka olimme tukossa ja täynnä, ei ateri voi päättyä ilman ”pientä makeaa makupalaa. Pöytäämme kannettiin vielä 4 massiivista kakkupalaa ja annos rypäle jälkiruokaa. Yksikin kakkupala oli riittänyt, ne oli niin isoja ja olimme ääriämme myöten täynnä. Makeaksi kakuksi se oli jotain rusinaisen kuivakakun makukaailmaa mutta vielä makeampana. Rypäle jälkiruoka muistutti vispipuuroa. Ähkystä huolimatta tuli vielä digestiiviksi lasit georgialaista brandya, sarajishviliä. Tämän tyyppinen ateriakokonaisuus sopisi loistavasti merkkipäivään, pikkujouluihin tai vaikka brunssiksi mutta ei ehkä herkälle kynttilä illaliselle vuosipäiväksi. Oli miltein puoliyö ja aika lähteä kotiokohden. Kyllä meistä kaikki pystyi kompata että tämän tyyppinen ruoka sopii myös jos joukossa on nirsompi ruokailia, aina on jotain mikä kelpaa ja maistuu.

Ravintola rioni kokemukset

Alla video illasta, joten katsohan se ihmeessä 🙂

Arvostan suuresti jos kävisit vilkaisemassa youtube kanavani! olet enemmän kuin tervetullut kommentoimaan, mitä mieltä olet ja mikä voisi olla joku seuraavista Espoon elämyksistä.

Vastaa


Looking for Something?