Ajattelin kokeilla vaihteeksi sisällöntuotantoa uudella puhelimellani Samsung Note 9:llä. Tämä on jo osoittanut hyödyllisyytensä äärimmäisen hyvänä editointityökaluna sekä työpuhelimena, mutta nyt oli sometuskyvykkyys testissä.
Kaverien näkeminen on tullut ajan mittaa yhä vaikeammaksi, joten olen yrittänyt näin viikolla järjestää jotain sosiaalista. Ulos syömään tai vastaavaa. Ensin meitä piti mennä neljän kopla, mutta aikataulumuutosten vuoksi ryhmä hupeni kolmeen. Vaikka useimmiten syömme ravintoloissa, joissa emme ole käyneet aiemmin, oli tälle kerralle ihan virkistävää mennä tuttuun ja turvalliseen ravintolaan. Seurassani oli siis Janika ja Juha, joihin molempiin tutustuin kaupan puolella.
Olimme ajatelleet, että pelkillä pääruuilla pärjätään, mutta annokset kuulostivat niin kivoilta, että päädyimme syömään vähän enemmänkin. Mykyt eli dumplingit maistuivat minulle paremmin kuin hyvin. Erityisesti niiden kanssa tarjoiltu liemi teki annoksesta erinomaisen. Myös muut alkuruoat saivat kehuja, unohtamatta palanpainikkeena toiminutta olutta.
Pääruokana jaoin Juhan kanssa rapeaa char siuta. Erehdyksestä tarjoilija toi vain yhden annoksen, vaikka ruokalistalla luki, että tilattava vähintään kahdelle. Annos oli käytännössä puhdasta käsityötä parhaimmillaan ja makuakin oli runsaasti. Harmi vain, ettei annos ollut tarpeeksi suuri kahdelle.
Toisaalta olihan tässä nautittu alkuruoatkin, joten ei se nälkä pahasti painanut. Loppuun vielä kollegani kaipasi hiukan espressoa, mutta sen sijaan löytyi vain suodatinkahvia. Paikassa paikan tavalla 🙂