Tietoisesti sohaisen nyt ampiaispesää mutta ehkä siihen on ihan syytäkin. Kun ihmisillä on liikaa ylimielisyyttä ja aikaa niin löydetään syy miksi jokin vain kuulu paikkaan x tai y. Jos pohdin asiaa kirjaimellisesti niin makaronilaatikkoon ei kuuluisi jauhelija ja carbonaraa ei saisi valmistaa pekonista. Ruokakulttuurit on saanut kuitenkin alkunsa raaka-aine pulasta eikä niinkään raaka-aine valikoiman paljoudesta. Miten ananasta on opittu syömään pizzan päällä? hyvä saatavuus pakkaustekniikan johdosta vai matala hinta? luulen että molemmilla on osuutensa. Ohutpohjainen, roomalaistyyppinen pizza on tietenkin ”kuivempaa” rakenteeltaan kuin napolais henkinen pohja. Kun suomesta tuttuun ohueen pohjaan yhdistetään kinkku ja aurajuusto, joista ei ainakaan suomen mittapuulla puutu suolaisuus, on se ananas ehkä tässä kohtaa ihan paikallaan. Mitä jos pohja olisikin napolais tyyppinen? ehkä siinä tapauksessa, voisi olla hankalempaa saada ananas sopimaan pizzaan. Vai onko? kokeilen tässä jutussa tehdä juuri semmoista pullavareunaista pizzaan, johon yhdistetään ehkä suomen ikonisin täyte kokonaisuus.
Pullava pizzapohja
2dl kylmää vettä
1ps kuivahiivaa
5-6dl vehnäjauhoja
1tl suolaa
1rkl sokeria
2rkl öljyä
Yhdistä ensin hiiva ja vesi. Anna niiden seistä jotta näette että hiivaa nousee pintaan ja antaa merkkejä toimivuudesta. Sitten lisää joukkoon 2/3 jauhoista, suola ja sokeri. Annan seistä n. 5 min ja aloita sitten vaivaamaan, lisäten jauhoja vähitellen kunnes sinulla on kiinteä sormista irtoava taikina. kaada öljy valmiille taikinalle ja jaa se sitten 4 palloon. Pyöritä pallot sileiksi ja aseta öljyttyihin rasioihin. Peitä ja nosta taikinat kylmään.
Tämän tyyppisen taikinan ominaisuudet heräävät vasta kahden päivän kylmä kohotuksen jälkeen ja ne ovat käytettävissä noin viikon verran siitä. Avatessa tätä taikinaa, tee taikinaan ensin reunus ja sitten venytä varovasti keskiosa ohueksi. Älä siis kaulitse. Laske pohja sitten jauhotetulla pizzalastalle ja lisää täytteet mahdollimman nopeasti, jotta taikina ei tartu lastaan. Nosta tämän jälkeen tulikuumalle pizzakivelle. Paisto aika vaihtelee grillin tai uunin tehosta riippuen, mutta minulla meni reilu 5 minuuttia sähkögrillissä, joka oli täydellä teholla. Tein tämän kertaisen reseptin tarkoituksella sähkögrillissä pihalla, jotta voitte huomata että tämmöisen pizzan valmistus onnistuu ihan näinkin.
