En olekaan vielä täällä blogissa kertonut, että aloitin syksyllä opinnot Elintarvikeviennin Osaaja -hankkeessa, jolla pilotoidaan samannimistä koulutusohjelmaa. Kun olin vielä Stockmannilla töissä, minulta kysyi eräs keittiömestari, olisinko kiinnostunut elintarvikkeiden viennistä ja olisiko mielestäni sellaiselle koulutusohjelmalle kysyntää. Pari vuotta vierähti välissä, mutta nyt olen tässä ohjelmassa mukana. Hankkeen tavoitteena on lisätä elintarvikealan yritysten vientiosaamista ja pidän aihetta paitsi erittäin mielenkiintoisena, myös tärkeänä monille elintarvikealan toimijalle.
Lähiopetusta on aina kerran kuukaudessa, kaksi päivää peräkkäin ja se sijoittuu Mikkeliin. Siksi tässä onkin syksyn mittaan reissattu Mikkelissä ja ajattelin koota tähän pari vinkkiä ruokaan ja majoittumiseen viime kertaisen Mikkelin visiittini pohjalta.
[left]
Ruokaa
Mikkelissä on runsas mutta ketjuihin painottuva ravintolatarjonta. Hyvänä poikkeuksena löytyy kuitenkin muutama käsityöorientoitunut ravintola. Tätä kastia edustaa vahvasti Bistro Holvi, jota vetää Roope Rask. Aikatauluni oli, kuten tyypillistä, kiireinen, mutta siitä huolimatta ehdin piipahtaa Bistro Holvissa.
Aikanaan rakastuin kuivattuihin oliiveihin, joita sain Tempossa lounaaksi. Niitä tarjoillaan myös Bistro Holvissa osana tasokasta buffetia. Pääruokana söin vielä erikseen lajitelman paikallisia makuja. Revitty naudanrinta oli paistettu rapeaksi paneerauksen kera, ja se oli suosikkini. Myös hirven kypsyys oli tehty aivan nappiin. Jos siis satut olemaan Mikkelin suunnalla ja kaipaat hyvää, rentoa ja autenttista ruokaa, kannattaa kurvata Bistro Holvin kautta.
[/left]
[right]
[/right]
[left]
[/left]
[right]
Yöpyminen
Koska lähiopetusta on kahtena päivänä peräkkäin ja matka Mikkelistä pääkaupunkiseudulle on melko pitkä, olen jäänyt Mikkeliin yöksi. Viimeksi yövyin Anttolanhovissa, joka toi kivaa vaihtelua ketjuhotelleille, joita toki löytyy Mikkelistä kohtuu paljon.
Anttolanhovilla on kaunis sijainti aivan Saimaan rannalla. Sain mahdollisuuden yöpyä Art&Desing -huvilassa, jossa oli aika hulppeat puitteet: näkymä järvelle, oma sauna odottamassa lämpimänä, ruokaa valmiina ja kylmää Saimaan panimon olutta jääkaapissa, sekä nopea wifi, jota tällainen yrittäjä arvostaa aina reissatessa. Mikkelin keskustasta ajaa Anttolanhoviin noin 15 minuutissa ja sain viettää yön täysin omassa rauhassa tässä yleellisessä majoituspaikassa. Vaikka oli melkein jo keskiyö, aloin muokkaamaan reissustani tehtyä videota ja se syntyi kohtuullisen vaivatta, kun ei ollut mitään häiriötekijöitä. Huvilassa saattaa siis nauttia ihan yksikseenkin työmatkalla, vaikka kuvittelisin pienellä porukalla kyseisen majoituksen pääsevän parhaiten oikeuksiinsa.
[/right]
Aamulla oli oma rulianssinsa päästä takaisin Mikkeliin, mutta aamun kiirettä helpotti ainakin se, että aamiainen tuotiin suoraan huvilalle. Jos aamupala voi olla kotimainen tai paikallinen, täällä se korostui erityisesti. Tarjolla oli Vavesaaren tuotteitakin, joita olen blogissanikin välillä nostanut.
Kotiinpaluu sujui kohtuullisen rennosti bussilla liikkuen. Kolmen tunnin ajomatkan aikana ehti hyvin viimeistellä edellisen illan työt ja videot.
Vinkit näistä paikoista sain visitmikkeliltä 🙂